Kategoria II:
Ragdoll

Historia

Ragdollien tarina juontaa juurensa 1960-luvulta Kalifornian Riversidestä, jossa asuneen rouva Bakerin naapurissa asui angoratyyppinen, puoliksi villi maatiaiskissa nimeltään Josephine. Kissa joutui auto-onnettomuuteen ja menetti toisen silmänsä. Onnettomuuden jälkeen Josephine vietti aikaansa enemmän kotonaan ja synnytti pentuja. Kissan jälkeläiset olivat luonteeltaan seurallisia ja lempeitä, ja kaiken lisäksi ne tuntuivat erikoisella tavalla veltoilla niitä käsiteltäessä.

Näitä kissoja risteyttämällä syntyivät ensimmäiset ragdoll-pentueet. Ensimmäinen saatiin astuttamalla hieman ruskeanaamioista Pyhää Birmaa muistuttava sekarotuinen kissa sekä mustan Burman näköinen mutta pidempikarvainen maatiaiskissa. Näin syntyivät ensimmäiset colourpoint ja mitted -ragdollit. Lisäksi Josephinen ja Pyhää Birmaa muistuttavan kollin yhteisestä pennusta tuli hieman kuviovirheellinen bicolour-yksilö, jonka jälkeläisistä saatiin bicolour -ragdoll-kissoja.

Rouva Baker perusti oman IRCA-rekisteröintijärjestelmän kissoilleen. Hänen "keksimästä" rodustaan tuli yksi rotukissojen historian nopeimmin suosiotaan kasvattava rotu. Suosion syytä tuskin ihmettelee kukaan ragdollin tavannut henkilö.

Suomeen ragdoll saapui v. 1992 Saksasta. Tämän jälkeen kissoja saapui useista maista, ja vuoden 2003 alussa maassamme on 1116 rekisteröityä ragdoll-kissaa.

Kuvaus

Aikuinen ragdoll on komea, suuri ja lihaksikas kissa. Urokset voivat kasvaa peräti 10-kiloisiksi jässiköiksi, kun taas naaraat jäävät kilomäärässä neljään-viiteen kiloon. Ragdoll kasvaa melko hitaasti, eikä yleensä ole täysikasvuinen ennen kolmatta ikävuottaan. Rodun edustaja on Guinnesin ennätysten kirjan mukaan maailman suurin kesykissa - kyseinen uros painoi yli 17 kiloa.

Kissalla on leveä, kolmionmuotoinen pää. Korvat ovat eteenpäin kallistuneet ja kaukana toisistaan. Sen takajalat ovat etujalkoja pitemmät, mistä johtuen ragdoll on hieman etukumarassa asennossa. Kissan häntä on pitkä ja tuuhea, tassut isot ja pyöreät. Varpauden välissä on tupsut.

Ragdoll-kissalla on kirkkaan siniset silmät. Turkki on puolipitkä, kaunis ja hyvin silkkinen. Pituudestaan huolimatta turkki on helppohoitoinen, eikä takkuunnu helposti. Luonnollisesti sitä kannattaa silti harjata ja näin samalla nauttia kissan seurasta.

Kuvioinnit

Ragdoll on naamiokissa eli kissan vartalo on vaalea, kun taas naama, korvat, tassut ja häntä ovat tummempia.
Kuviointeja on kolme:

  1. Bicolour: Pointit (korvat, naamio ja häntä) hyvin kehittyneet. Naamiossa alassuin oleva "V"". Valkoinen vatsa ja jalat ilman tummia laikkuja. Vartalon väri astetta vaaleampi kuin pointtien väri. Valkoiset laikut selässä sallittuja. Nenänpää ja polkuanturat vaaleanpunaiset.
  2. Colourpoint: Pointit (korvat, maski, jalat, häntä) ovat tummat ja harmoniassa vartalon kanssa. Vartalon värin tulisi olla tasainen juureen asti ja vaaleampi kuin pointin väritys. Värin pehmeät vivahde-erot sallittuja vartalossa ja vatsassa.
  3. Mitted: Pointit (paitsi tassut ja leuka) sekä vartalon väritys kuten colourpointilla. Valkoiset kintaat etujaloissa. Takajaloissa valkoiset saappaat ulottuen kantapäästä reiteen. Valkoinen raita ulottuu kaulalapusta jatkuen etujalkojen välistä hännän alapuolelle. Valkoinen leuka. Valkoinen piirto nenässä mahdollinen

Suomessa hyväksyttyjä värejä ovat ruskea, sininen, suklaa ja lila. Ruskealla vartalo on vaalean ruskea ja pointit lämpimän tumman ruskeat. Sinisellä naama ja muut pointit ovat teräksen harmaita, ja vartalo on sinertävä. Suklaan maskiväri taas vaihtelee maitosuklaasta milkei kahvinruskeaan, kun taas vartalo on hyvin vaalean ruskea. Lila on sävyltään melkein punertavan vaalean harmaa.

Luonne

"Ragdoll" tarkoittaa räsynukkea, ja rotu on saanut nimensä juuri tästä erikoisesta piirteestä - kissa rentoutuu ja tuntuu sylissä hyvin veltolta. Kissa kuitenkin tekee näin vain sillion, kun se itse haluaa.

Ragdolleilla on hurmaava luonne. Ne ovat seurallisia, leikkisiä ja lempeitä sekä luottavaisia, älykkäitä ja huumorintajuisia. Ragdoll-kissa aina ihmisten seurassa ja osallistuvat perheen toimiin ja töihin. Ragdoll kiintyy hyvin voimakkaasti perheeseensä, ja kaikki tämä tekee niistä koiranpennun kaltaisia.

Ragdoll-kissa sopeutuu yleensä nopeasti uuteen perheeseensä. Mikäli tutustuminen tapahtuu asiallisesti, kissa pitää myös lapsista ja jopa koirista. Itse asiassa yksinäisyys on ragdollille paljon vaikeampi paikka. Se kaipaa seuraa etenkin, jos perheen ihmiset ovat päivän poissa paikalta. Ragdollille kelpaa seuraksi erityisesti oman rotunsa edustaja.

Huomioitavaa

Ragdoll-kissaa ei missään tapauksessa voi päästää ulkoilemaan yksin. Kissan luonne tekee vieraiden ihmisten ja koirien keskuudessa liikkumisen erityisen riskaabeliksi, koska ragdoll uskoo, että kaikki ovat kissojen ystäviä. Perheen on pyrittävä siihen, että kissa saisi tämän käsityksensä havaita oikeaksi omassa elämässään.


© Keski-Suomen Rotukissayhdistys 2003-2007