Kategoria II:
Maine Coon
|
|
Historia
Maine coon on itsestään kehittynyt alkuperäisrotu, joka on kotoisin Yhdysvalloista Mainen osavaltiosta. Coon-sana lienee tullut racoon (pesukarhu) -sanasta. Tarinan mukaan maine coon on risteymä kissasta ja pesukarhusta. Legenda perustuu maine coonin pesukarhumaiseen ulkonäköön ja tapoihin. Ensimmäiset maine coonit olivat ruskeatiikereitä, joiden tuuhea raidallinen häntä muistutti pesukarhun häntää. Lisäksi maine coon on mieltynyt vesileikkeihin ja sillä on pesukarhulle tyypillinen tapa nousta takajaloilleen tarkkailemaan ympäristöään.
Oikeasti maine coon on kaiketi syntynyt luonnon oman valinnan tuloksena. Asutuksen levitessä Amerikkaan kulkeutui laivoissa kaikenkarvaisia kissoja uudelle mantereelle, joka oli alunperin kissaton. Nykyinen maine coon on siis kaikkien näiden laivakissojen jälkeläisistä syntynyt risteymä, jota Mainen ankarat luonnonolot muokkasivat. Kissan historia ulottuu 1700-luvun loppupuolelle ja ensimmäinen kirjallinen maininta rodusta löytyy 1861 kirjasta The Book of the Cat.
Saksaan maine coonit tulivat 1978 ja Englantiin 1984. Suomeen kissat tulivat 1989. Euroopassa ne tunnettiin aluksi amerikkalaisen metsäkissan nimellä. Mainen osavaltion kansalliskissa siitä tuli 10.4.1984.
Kuvaus
Maine coon on keskikokoinen tai suuri kissarotu. Uros painaa noin 8-10 kiloa ja naaras 4-6 kiloa. Pää on neliömäinen, poskipäät ovat korkeat ja hallitsevat. Otsa on pehmeän kaareva. Nenä on keskipitkä ja kuono neliömäinen. Korvat ovat suuret ja sijoittuneet korkealle päälaelle. Korvien välin tulee olla yhden korvan levyinen. Korvissa on tuuheat korvatupsut. Silmät ovat suuret ja kauas toisistaan sijoittuneet. Silmät ovat muodoltaan soikeahkot, mutta eivät mantelinmuotoiset. Kaikki silmienvärit ovat sallittuja. Leuka on vahva ja pystysuorassa linjassa nenän kanssa. Uroksilla on vahvat niskalihakset.
Vartalon tulee olla pitkä, lihaksikas ja vankkaluustoinen. Leveärintaisen vartalon osien tulisi muodostaa suhteessa suorakulmainen ulkomuoto. Jalat ovat vankat ja keskipitkät suhteessa vartalon kanssa. Käpälät ovat suuret, pyöreät ja varpaiden välissä on karvatupsut. Takajalat eivät saa olla korkeammat kuin etujalat. Hännän pitää olla vähintään yhtä pitkä kuin vartalon hartioista hännäntyveen. Häntä on tuuhea ja hännänpää töyhtömäinen.
Turkki on puolipitkäkarvainen. Turkki on tuuhea,lyhyt hartioilta, pitkä vatsan kohdalta ja takajaloissa. Kauluri on toivottava (saattaa kasvaa vasta yhden vuoden iässä). Turkin pituus vaihtelee vuodenajan mukaan. Kaikki värit ovat sallittuja lukuunottamatta naamiovärejä, suklaata, kanelia, beigeä, lilaa ja burmavärejä. Valkoiset laikut - minkäkokoiset tahansa - ovat sallittuja. Maine coonit on jaettu yhdeksään eri väriryhmään. Silmien ja turkin värin suhteen ei ole mitään yhteyttä.
Luonne
Maine coonit ovat kilttejä, leikkisiä ja oppivaisia. Maine coon kiintyy
omistajaansa ja sen hellyydenpuuskat ovat myrskyisän voimakkaita. Kissa
tarvitsee huomiota ja leikkitoverin, joko toisen kissan tai koiran. Koiramainen
maine coon tuntuu pitävän koirista jopa enemmän kuin lajitovereistaan. Yksin
ollessaan maine coonit pitkästyvät helposti. Kissan metsästysvaisto on
voimakkaati kehittynyt ja aktiivisen kollin reviiri voi olla yllättävän suuri.
Maine coonin ääni on erikoinen. Iso kissa, joka sirkuttaa, tuskin koskaan
naukaisee.
© Keski-Suomen
Rotukissayhdistys 2003-2007